Taitaa olla lähes kaksikymmentä vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran pääsin ohjaamaan johtoryhmän kehittämishankkeen. Toteutimme sen yhdessä kollegani, psykologi Mia Aspegrenin kanssa.
Viime viikolla olin ohjaamassa johtoryhmän kehittämispäivän, se oli järjestyksessään 130 kerta.
En väitä, että olisin kaiken nähnyt, mutta 130 erilaista johtoryhmää olen tavannut. Varsinkin alkuvuosina kohtasin usein käskytystilaisuuksia, uuvuttavia infoähkyjä, yksityiskohtaisia ja pitkiä talouskatsauksia. Näytti siltä, että johtoryhmä ei ollut valtavan kiinnostuksen kohde kenellekään eikä sitä koettu johtamisen kehittämiskanavana.
Mutta niinpä on maailma muuttunut ilahduttavampaan suuntaan. Nyt tapaan johtoryhmiä, jotka ovat strategiatyössä mukana, keskittyvät strategian aktiiviseen toimeenpanoon ja alkavat olla johtoryhmän sisäisestä dynamiikasta ja tehokkuudesta kiinnostuneita. Lähes jokainen viime vuosina tapaamistani johtoryhmistä on määrittänyt missionsa, tehtävänsä, tavoitteensa, roolinsa sekä määritellyt kriteerit johtoryhmässä käsiteltävistä asioista.
Oivalliseksi agendaksi on osoittautunut jo sadoissa johtoryhmissä käyttöön otettu käsittelyjärjestys. Johtoryhmän kokouksen ensimmäinen asiakokonaisuus on päätösasiat. Kaikilla on energia parhaimmillaan ja jokainen keskittyy mahdollisimman hyvään päätökseen, toimeenpanoon, vastuuttamiseen ja aikatauluun. Myös päätöksen vaikutusten ymmärtäminen ja riskien tunnistaminen on nykyisin arkipäivää. Toisena asiana käsitellään valmisteluasiat. Tämä osio on jo kevyempi, jokainen tarjoaa oman näkemyksensä asian edistämiseen. Kolmas asiakokonaisuus on tärkeä tilanneinformaatio. Nykyisin tieto on käsillä vaikkapa pilvessä ja johtoryhmä voi keskittyä pitkien lukuluentojen sijaan ymmärtämään poikkeavuudet ja reagoimaan nopeasti. Neljäs asiakokonaisuus on innovaatiosalkku. Jokaisessa johtoryhmässä on vähintään yksi tyyppi, jolla jalat eivät kosketa maata. Ehdotuksia ja ideoita satelee kun muut yrittävät keskittyä käsiteltävään asiaan. Tällaisia henkilöitä voi rauhoitella, että innokkuutesi ei lamaannu vaan ehdotukset ja ideat kerätään innovaatiosalkkuun, joka tarkistetaan jokaisen kokouksen jälkeen ja päätetään nostetaanko sieltä jokin asia valmisteluun.
Olen omaksunut ja myös myynyt asiakkaille sellaisen toimintamallin, jossa ensin päivän tai kahden aikana rakennetaan toimiva ja tehokas johtoryhmätyöskentelyn malli, tutkaillaan tiimin toimivuutta ja toisten arvostamista muutaman testin avulla. Sitten menen muutaman viikon kuluttua seuraamaan johtoryhmän kokousta kärpäsenä katossa ja annan palautteen kokouksen jälkeen sekä ryhmälle että yksilöille.
Viime vuosina sekä agendan toimivuus edellä kuvatun mukaisesti että tiimityön kehittyminen ovat ilahduttaneet minua suuresti. Tuntuu siltä, että johtoryhmät ajavat nykyisin samaan suuntaan ja haluavat parasta – ja tämä ei tarkoita sitä, että suostutaan olemaan yhtä mieltä, päinvastoin, myös värikkyys ja erilaisuus hyväksyminen johtoryhmissä on lisääntynyt.
Viime kädessä johtoryhmän toimivuus mitataan kuitenkin sillä, että johtoryhmä löytää värikkäidenkin keskusteluiden jälkeen yhteisen näkemyksen ja siihen on kaikkien lopulta ilo sitoutua.
Martti Tyynismaa
martti.tyynismaa@altinda.fi
+35840 594 1740